Työnohjaus

Mitä?

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjauksen tavoitteena on ammatillinen kasvu, kehitys ja työhyvinvointi. Työnohjausta voidaan toteuttaa yksilöille, pienryhmille tai kokonaisille työyhteisöille tai tiimeille. Oman osa-alueensa muodostaa sosiaali- ja terveysalan potilastyön työnohjaus, johon itse olen erikoistunut. Psykiatrista hoitotyötä tekeviltä edellytetään jatkuvaa ja toimivaa työnohjauksen järjestelmää (Mielenterveyslaki 1116/1990, §4).

Lähestymistapani työnohjaukseen on psykofyysinen. Psykofyysisessä työnohjauksessa voidaan työskennellä puhumisen lisäksi kehollisin menetelmin. Huomiota kiinnitetään työntekijän omiin aistimuksiin, tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin. Potilas- ja asiakastilanteiden vuorovaikutusta voidaan tutkia roolinvaihdon ja kehollisen samaistumisen kautta. Työssä ilmeneviä hankalia tilanteita voidaan simuloida ja sitä kautta etsiä vaihtoehtoisia toimintamalleja. Psykofyysinen työnohjaus voi antaa keinoja myös työssä jaksamiseen. Kehotietoisuuden lisäämisen avulla on mahdollista oppia tunnistamaan itsessään stressin ja kuormittumisen merkkejä ja säätelemään omaa jaksamistaan.

Työskentelyä on mahdollista toteuttaa myös ulkona luontoympäristössä ja hevosavusteisesti silloin kun se palvelee työnohjattavan tai työnohjausryhmän tavoitteita ja tarpeita. Luonto- ja hevosavusteinen työnohjaus tarjoaa luovia ja toiminnallisia keinoja tutkia suhteessaoloa, vuorovaikutusta sekä tunteiden, stressin ja vireystilan säätelyä. Hevosavusteisen työskentelyn avulla on mahdollista harjoitella vuorovaikutus- ja työelämätaitoja, kuten kuuntelua, havainnointia, rajojen asettamista ja kontaktin luomista. Hevonen kutsuu läsnäoloon. Eläin elää tässä hetkessä, eikä mieti menneitä tai suunnittele tulevaa. Luontoympäristö puolestaan laskee stressitasoa ja edesauttaa palautumista. Luonto- ja hevosavusteinen työnohjaus soveltuukin erityisen hyvin työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen niin yksilöille, pienryhmille kuin tiimeillekin.

Lisätietoa työnohjauksesta: Suomen työnohjaajat ry

Kenelle?

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastyötä tekevät ammattilaiset kuten psykoterapeutit, psykologit, lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja sosionomit.

Työnohjaajat, jotka kaipaavat työnohjauksen työnohjausta oman ammattitaitonsa kehittämiseen ja sekä työkykynsä ja -hyvinvointinsa ylläpitämiseen.

Eri alojen työntekijät tai työtiimit, jotka haluavat apua työhön liittyvien haastavien vuorovaikutustilanteiden tai ryhmädynaamisten ilmiöiden kanssa tai jotka haluavat kehittää ja tutkia omaa työtään.

Työhyvinvoinnin lisäämisestä kiinnostuneet työntekijät ja yrittäjät, työuupumuksesta toipuvat tai työuupumuksen riskissä olevat.

Kuinka usein ja kuinka pitkään?

Työnohjaus on prosessi, joka hyödyttää eniten jatkuessaan säännöllisin väliajoin pidemmällä aikavälillä. Työnohjaus toteutuu yleensä noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Sopimus voidaan tehdä esimerkiksi puoleksi vuodeksi tai vuodeksi kerrallaan ja päättää sen jälkeen jatkosta. Joissakin tilanteissa myös muutamasta yksittäisestä työnohjauskäynnistä voi olla apua esimerkiksi akuutin ongelmatilanteen selvittelemiseksi.

Molemminpuolisen soveltuvuuden varmistamiseksi sovitaan yksi tai useampi tutustumiskäynti ennen pidemmän työnohjaussuhteen solmimista. Näiden käyntien aikana on mahdollista neuvotella tarkemmin työnohjauksen tarpeista, toiveista ja tavoitteista.

Yksilötyönohjaus vai ryhmätyönohjaus?

Yksilötyönohjauksessa lähdetään liikkeelle juuri niistä tarpeista ja tavoitteista, joita ohjattavalla ajankohtaisesti on. Yksilötyönohjauksessa voidaan rauhassa pysähtyä tutkimaan työn herättämiä tunteita, ajatuksia ja kehon reaktioita. Työnohjaus voi antaa uusia näkökulmia. Se voi luoda mahdollisuuden ottaa askel etäämmälle ja reflektoida rauhassa sitä, mitä itsessä tapahtuu suhteessa työhön, työyhteisöön tai asiakkaisiin/potilaisiin. Työnohjaus on oppimisprosessi, joka voi auttaa ohjattavaa tekemään tietoisia ratkaisuja ja ottamaan vastuuta omista valinnoistaan. Ongelmatilanteiden työstäminen työnohjauksessa voi auttaa löytämään niihin uutta ymmärrystä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Yksilötyönohjaus myös tarjoaa tukea ohjattavalle, mikä on tärkeä elementti työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta etenkin itsenäisissä tehtävissä sekä työssä, joihin liittyy vaativia vuorovaikutustilanteita.

Ryhmämuotoisessa työnohjauksessa voidaan työskennellä sekä kunkin ohjattavan omien kysymysten että ryhmän yhteisten kysymysten parissa. Mikäli kyseessä on valmiiksi olemassaoleva ryhmä (esimerkiksi työtiimi), työnohjauksen fokuksessa voi olla esimerkiksi tiimin keskinäinen vuorovaikutus ja sen perustehtävään liittyvät kysymykset tai ongelmatilanteet. Työnohjausryhmä voidaan myös muodostaa nimenomaan työnohjausta varten. Esimerkiksi 3-4 yksin työskentelevää psykoterapeuttia voivat käydä yhteisessä työnohjauksessa. Ryhmämuotoisen työnohjauksen rikkaus on mahdollisuus vertaistukeen ja toisilta oppimiseen. Ryhmämuotoisessa työnohjauksessa voidaan myös käyttää monipuolisesti erilaisia kehollisia työtapoja ja rooliharjoituksia. Työhön liittyviä vuorovaikutustilanteita voidaan simuloida ja harjoitella toisten ryhmäläisten avustuksella.

Mitä maksaa ja kuka maksaa?

Työnohjauksen maksajana voi toimia työnohjattava itse tai työnantaja. Maksavan tahon kanssa tehdään erillinen sopimus, jossa määritellään työnohjauksen kesto, käyntimäärät ja käyntien pituus sekä hinnat.

Toimin Varhan työnohjauspalveluiden tuottajana ja Varhan työntekijät voivat hakea työnohjausta Torek-rekisterin kautta.

Työnohjaukseen voi hakeutua myös omakustanteisesti. Yksityisille ammatinharjoittajille työnohjaus on verotuksessä vähennettävä kulu.